Kolmekymppisen vauvaperheen koti, jossa vietetään koiranelämää ja nautitaan hyvästä ruoasta. Viime viikonloppu vietettiin taas vaihteeksi pääkaupunkiseudulla. Sillä aikaa kun mun mies oli juoksemassa Helsinki City Runissa, suuntasimme me pikkumiehen kanssa Kaapelitehtaalle, jossa käynnissä oli Kierrätystehdas-tapahtuma. Päivä oli mitä kaunein, aurinko paistoi niin ettei meinannut malttaa ollenkaan mennä sisälle! Keskiviikko 1.

Forsan et haec olim meminisse juvabit. - We are all in the gutter, but some of us are looking at the stars. Koska kaveri jätti aika ison aukon kuistin eteen, halusin jotakin tasapainottamaan maisemaa; oikealla reunalla on jo gardenia ja keskellä kamelia ja kaksi atsaleaa.

Ruokaa, leivonnaisia, käsitöitä ja askarteluja vuodenajan, toivomusten tai ainakin mielialan mukaan. Hapankirsikka viihtyy suomalaisissa puutarhoissa makeaa serkkuaan paremmin, kukkii kauniisti ja tuottaa usein runsaasti satoa. Happamista kirsikoista tulee kuitenkin aivan upea hillo tai marmeladi vaikka juustotarjottimelle.

Vuoden pimeimpänä päivänä teekupissani aukesi pieni aurinko.

Joulunajan yltäkylläisen ruoka- ja värimaailman jälkeen pieni yksinkertaistaminen on paikallaan. Valkoinen juurespaistos palvelee tätä tehtävää erinomaisesti. Juurekset ja niistä tehtävä ruoka kuuluvat talveen, mutta joulun jälkeen porkkanat, lantut ja punajuuret alkavat jo kyllästyttää. Tätä värimaailmaltaan valkoista paistosta piristävät juurekset, joita ei tule kovin usein syötyä. Palsternakkaa ja maa-artisokkia löytyi lähes vaivatta lähikaupasta.

Keski-ikäisen omenamahan turinoita mahankutistuksesta, diabeteksesta, ruuasta ym. tullakseen terveeksi tai ainakin terveemmäksi. Jorinaa taivaan ja maan väliltä. Tuon kirjoittamisesta on hieman reilu puoli vuotta aikaa. Ei sillä tavalla alkuun ajatellen kovin ihmeellistä, mutta kun tarkastelee jälkikäteen, tapahtui valtava muutos - ja parempaan suuntaan.